Israelin politiikka, puolustus ja yhteiskunta – faktoja, taustoja ja analyyseja suomeksi. ISSN 2342-8449
Israelin ohjuspuolustus on uusien haasteiden edessä Yhdysvaltain osin vetäydyttyä alueelta ja shiia vs. sunni sekä Saudi Arabia vs Iran -konfliktien saadessa uusia muotoja. Uusin uhka Israelille ovat Iranin kehittämät ”kamikatze” droonit sekä Iranin Irakiin siirtämät risteilyohjukset joita molempia on käytetty Saudi Arabian öljyntuotantoon tehdyissä iskuissa ja jotka iskut epävakauttivat öljyntuotantoa ja markkinoita jopa globaalissa mittakaavassa.
Iranilaisohjusten siirto Irakiin ja niiden sekä droonien menestyksekäs käyttö saudijalostamoja vastaan on asettanut IDF:n hälytystilaan ja myös Israelin turvallisuuskabinetti on kokoontunut asian tiimoilta. Keskeisenä teemana on ollut puolustuksen keskittyminen vaikeasti havaittavia matalalla lentäviä risteilyohjuksia ja drooneja vastaan.
Eri iranialaisten, läntisten ja irakilaisten lähteiden mukaan Iran on sijoittanut risteilyohjuksiaan Irakiin tulevien eskalaatioiden varalle. Kymmenien ohjusten siirto Irakiin on nähtävissä myös varoituksena USA:lle ja Israelille näiden harkitessa hyökkäyksiään Syyriassa ja Irakissa olevia Iranin vallankumouskaartin joukkoja vastaan. Ohjusten kantaman oletetaan vaihtelevan 200-700 kilometriin jolloin niin Tel Aviv kuin Riadkin olisivat niiden kantaman sisäpuolella etelä- tai länsi-Irakista laukaistaessa.
Maailman johtavana pidetty Israelin armeijan (IDF) ohjuspuolustusjärjestelmä käsittää neljä kerrosta: Iron Dome järjestelmä kehitettiin erityisesti Hamasin Gazasta ampumia lyhyen kantaman raketteja vastaan, David Sling puolestaan on tarkoitettu keskipitkän matkan rakettien torjuntaan ja ylimpänä kerroksena ovat Arrow-2 ja Arrow-3 ohjukset ballistisia ohjuksia ja sateliitteja vastaan.
Israelin nykyisessä ohjuspuolustusjärjestelmässä on vielä kehitystyötä jäljellä. Iron Domen torjuntaprosentiksi lasketaan 59% – 75% eli järjestelmä ei ole aukoton eikä myöskään alueellisesti kattava/riittävä keskitettyjä raketti-iskuja vastaan. David Sling puolestaan vielä puutteellinen ja tämä tuli esiin 23.7.2018 kun kaksi David Sling torjuntaohjusta laukaistiin venäläisvalmisteista SS-21 Scarab taktista ballistista ohjusta vastaan. Syyrian armeija oli laukaissut SS-21 ohjuksen kapinallisjoukkoja vastaan, Israelin ilmapuolustus laski virheellisesti ohjuksen olleen suunnattu pohjois-Israeliin ja torjuntakin epäonnistui. Myös Arrow-3 ohjuksen testauksissa on ilmennyt ongelmia.
Nyt Israel on kehittänyt uuden järjestelmän saudien öljykenttiä vastaan käytetyille risteilyohjuksille: Israel Aerospace industries (IAI) yhtiön jalostama Barak-8ER järjestelmä on nyt käyttöönottovaiheessa. Kyseessä on aiemman Barak-8 ohjuksen pidemmän – 150 km – kantaman versio aiemman 70 km kantaneen version sijaan. Pystyyn laukaistava ohjus omaa 360 asteen peiton, aiempaa nopeamman reagointikyvyn, lyhyemmän minimietäisyyden, hyvän operoitavuuden ja korkean immuniteetin elektroniselle häirinnälle. Ohjus on osa Barak MX järjestelmää jossa tutkat havaitsevat aiempaa tarkemmin matalalla lentäviä kohteita
Saudi Arabian öljylaitoksiin tehdyissä iskuissa käytetyt risteilyohjukset olivat iranilaista Qudas 1 -tyyppiä. Sekä risteilyohjukset että ”kamikaze” -droonit ohittivat traditionaalisen Patriot ohjuspuolustuksen paljastaen näin Patriotin heikon kohdan. Tilannetta pyritään nopeasti korjaamaan asentamalla Raytheonin kehittämä Howler vasta-drooni järjestelmä Patriotiin. Uudistus parantaa puolustusta matalalla ja hitaasti lentäviä kohteita vastaan.
Aiemmin Israelin ohjuspuolustuksesta:
Lähteet mm: i24News , Breaking Defense
Kirjoitus ensinnä ilmestynyt Ariel -verkkojulkaisussa
Reblogged this on Ari Rusilan Konfliktit.
TykkääTykkää