Ariel – Israelista suomeksi

Israelin politiikka, puolustus ja yhteiskunta – faktoja, taustoja ja analyyseja suomeksi. ISSN 2342-8449

Iranin ydinohjelman aikaikkuna <6 kk

Mohsen Fakhrizadeh , Iranin Puolustusministeriön tutkimusosaston johtaja ja ydinaseohjelman arkkitehti, murhattiin 27.11.2020. Iranin Fars uutistoimiston mukaan salamurha tapahtui käyttämällä kauko-ohjattua kuorma-auton lavalle sijoitettua konekivääriä joka itsetuhoutui heti iskun jälkeen. Iran ja yhdysvaltalaiset tiedustelulähteet väittävät Israelin olleen iskun takana, joskin on esitetty myös mahdollisuus, että Mujahedin-e-Khalq oppositioryhmä teki attentaatin joko yksin tai yhteistyössä ulkovaltojen operatiivien kanssa.  Täsmätappo joka tapauksessa osoittaa puutteita ja mahdollista vuotoa Iranin vastavakoilu- ja turvallisuusorganisaatioissa.  

Fakhrizadehin surmaaminen voi hyvinkin olla osa Israelin pyrkimyksiä estää Irania saamasta käyttöönsä ydinasetta.  Tämänhetkisen arvion mukaan Iranilla olisi kesällä 2021 riittävästi uraania kahden atomipommin valmistamiseen jotka olisivat sijoitettavissa iranilaisohjusten taistelukärjiksi.  Tämä arvio muodostaa aikavälin jonka kuluessa Iranin ydinaseohjelmaan olisi löydettävä joko diplomaattinen (”mahdollisuuksien ikkuna”) tai aseellinen ratkaisu.  

Jo vuonna 2008 CIA tiesi Fakhrizadehin pyrkineen rakentamaan ydinkärkeä mannertenväliseen ballistiseen ohjukseen. Paitsi ydinaseohjelman johtaja Fakhrizadeh oli myös vallankumouskaartin prikaatinkenraali. USAn johtaman Irakin hyökkäyksen jälkeen vuonna 2003 Iranin johto päätti piilottaa ydinaseohjelmansa. Fakhrizadeh siirsi pommikehitysprojektin Malek Ashtarin teknilliselle yliopistolle Teheraniin ja perusti puolustusalan innovaatio- ja tutkimusorganisaation, joka siirrettiin uudelle paikalle. Hänen todettiin jo vuonna 2008 osallistuneen Iranin projektiin 111 (Shihab 3 -tyyppisen ohjuksen lataaminen ydinkärjellä).

Iranin johto päätti myös erottaa sotilaallisen ydinohjelman, joka pysyisi luottamuksellisena ja jota kehitettäisiin edelleen Fakhrizadehin johdolla, hankkeista, jotka voitaisiin esittää rauhanomaisina (uraanin rikastaminen mukaan lukien). Viimeksi mainitut projektit olivat Iranin atomienergiajärjestön alaisuudessa.

Viimeisinkin isku on osa Israelin täsmätappo-ohjelmaa Iranissa ja sen kulissisodissa muuallakin koska syyrialaismedian mukaan Iranin vallankumouskaartin korkea-arvoinen upseeri tapettiin samoihin aikoihin drooni-iskulla Al Qaimissa, Syyriassa.. Aiemmin elokuussa 2020 al-Qaedan kakkosmies Abu Mohammed al-al-Masri tapettiin vastaavanlaisessa operaatiossa Teheranissa. Vuosikymmen sitten neljä iranilaista ydinfyysikkoa (Majid Shahriari, 29.11.2010; Dariush Rezaeinejad 23.7.2011; Masoud Alimohammadi 12.1.2012; Mostafa Ahmadi Roshan 11.1.2012) tapettiin moottoripyörillä liikkuneiden salamurhaajien toimesta. Toki Iran pyrkii vastavuoroisesti kostamaan attentaatteja ja esimerkiksi viime viikolla Thaimaasta vapautettiin osana vankienvaihtoa kolme iranilaista jotka olivat yrittäneen hyökätä Bangkokissa olleeseen Israelin suurlähetystöön.

Iranin ydinaseohjelmaa on pyritty pysäyttämään useaan otteeseen ja usein eri tavoin. Iranin ydinohjelman avainhenkilöiden murhat ovat vain pieni osa tätä pysäytyspyrkimystä. Seuraava hyvinkin vajaa luettelo antanee kuvan muista toteutetuista keinoista ydinohjelman lopettamiseksi:

 

Iranin ydinohjelmasopimus ja sanktiot

JCPOA (Joint Comprehensive Plan of Action) on Iranin ja P5+1 ryhmä (Kiina, Venäjä, Ranska, Britannia, USA + Saksa) vuonna 2015 neuvottelema sopimus Iranin ydinohjelmasta. USA irtautui vuonna 2018 sopimuksesta presidentti Donald Trumpin kaudella mutta tuleva presidentti Joe Biden on ilmaissut haluaan demokraattien 2020 puolueohjelman perusteella päivittää sopimus. Keskeisiä elementtejä alkuperäisessä sopimuksessa olivat seuraavat:

  • YK peruuttaa kaikki Irania koskevat pakotteensa
  • Iran rajoittaa uraanin jalostusasteen 3.67 %:iin (ydinaseet vaatisivat 90 %:sta uraania) joka kuitenkin mahdollistaa ydinpolttoaineen rauhanomaisen käytön.
  • Iran pienentää uraanivarastonsa 10 tonnista 300 kg:aan.
  • Iran pienentää sentrifugiensa määrää 19 000:sta 6 104:ään kiihdyttimeen.
  • Iran muuntaa ydinlaitoksiaan tutkimus- ja rauhanomaiseen käyttöön.
  • IAEA:n tarkastajat saavat vapaan pääsyn kaikkiin Iranin ydinohjelman laitoksiin.

 

Diplomaattinen vaikuttaminen

Diplomaattista vaikuttamista Israel on käyttänyt kansainvälisten organisaatioiden ohella erityisesti USAn suuntaan osoittaakseen JCPOA:n heikkouksia ja todentaakseen Iranin ydinaseohjelman aiemmin oletettua vaarallisemmaksi. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu paljasti huhtikuussa 2018 maailmalle Iranin salaisten ydinmateriaalien olemassaolon – todisteena 100 000 Israelin tiedustelupalvelun Projekti Amadista saamaa yli 100 000 Atomic-arkistosta hankkimaa asiakirjaa. Asiakirjat sisältävät useita yksityiskohtia Iranin ydinaseiden kehittämisohjelman soveltamisalasta, laajuudesta ja aikomuksesta. Toisin kuin Iranin kansainväliselle atomienergiajärjestölle joulukuussa 2015 antamassaan mietinnössä esittämänsä väitteet, tiedetään nyt, että:

1. Iranin DID:llä on ydinaseiden kehittämisohjelma nimeltä Project Amad.

2. Iranin valtion rahoittama ja suunnattu tutkija ( Mohsen Fakhrizadeh) työskenteli laajasti ydinpommin rakentamiseen suunnitellulla tekniikalla.

Asiakirjat osoittavat Iranin valehdelleen IAEA:lle ja maailmalle kieltäessään koskaan toteuttaneensa ydinaseohjelmia. Sen sijaan israelilaisnäkemyksen mukaan Iranilla oli siis selkeä ja nopea tie rajoittamattomaan uraanin rikastukseen ja mannertenvälisiin ballistisiin ohjuksiin. ( Israel paljasti Iranin salaisen ydinvaraston )

 

STUXNET ja kyberhyökkäykset

STUXNET oli Mossadin toteuttama Iranin ydinohjelmaa halvaannuttanut virusohjelma joka merkittävästi hidasti ydinaseiden kehitystyötä. Kybersodankäynti on nykypäivää yleisemminkin; kuluvana vuonna esimerkiksi kyberhyökkäys tapahtui 24.-25. huhtikuuta 2020 kun Iran iski yhdysvaltalaisten palvelimien kautta useisiin vesi- ja jätevesilaitosten johto- ja kontrollijärjestelmiin eri puolilla Israelia. Israel puolestaan katsoi Iranin ylittäneen ”punaisen linjan” iskiessään siviiliyhteiskunnan rakenteita vastaan. Vastaisku toteutettiin 9. toukokuuta 2020 hienostuneena kyberhyökkäyksenä Iranin suurimpaan ja nykyaikaisimpaan Bandar Abbasin kaupungin Shahid Rajaee -satamaan seurauksenaan sataman äkillinen ja selittämätön pysähtyminen koko logistiikkajärjestelmän kaaduttua.

 

Sabotaasit tuotantolaitoksiin

Sabotaasit tuotantolaitoksiin koskevat Iranin ohella myös Libanonia. Maan ollessa vasta toipumassa Hizbollahin ammoniakkivaraston elokuussa 2020 tapahtuneesta räjähdyksestä Beirutin satamassa ( Beirutin täsmäohjustehtaat ) nousivat otsikoihin Beirutin täsmäohjustehtaat koska ne siviiliasutuksen keskellä muodostavat riskin uusille räjähdyksille.

 

https://youtu.be/4ZcsRrSnqGs

Vuonna 2013 Fordon ydinvoimalaitos Iranin Qomin maakunnassa vahingoittui vakavasti. Räjähdys tuntui voimakkaasti kolmen meripeninkulman säteellä Fordon ympärillä ja ”tuhosi suuren osan asennuksesta”. Räjähdyksen jälkeen Iranin joukot piirittivät nopeasti laitoksen ja estivät ketään tulemasta 15 mailia lähemmäksi sitä. Iran kielsi räjähdyksen ja Israel kielsi havainnot israelilaishävittäjistä laitoksen läheisyydessä ennen räjähdystä.

Kesäkuun lopusta 2020 lähtien kaikkialla Iranissa on tapahtunut salaperäisiä räjähdyksiä ja tulipaloja, myös turvajärjestelmissä, laivoissa ja tehtaissa ja myös häiriötä ydinaseohjelmaan liittyvissä kohteissa. Erityisen merkittäviä olivat 26. kesäkuuta tapahtunut räjähdys Hujirin ohjusten polttoainetehtaalla Parchinin sotilaskompleksin lähellä ja 2. heinäkuuta räjähdys Natanzin uraanin rikastuslaitoksessa laitoksessa, jota käytettiin edistyneiden sentrifugien kokoamiseen. Osa saattaa olla vahinkoja, inhimillisiä erehdyksiä tai tarkoituksellista sabotaasia, joidenkin kohteiden osalta Iran on syyttänyt ehkä aiheellisestikin Israelia vaikkakin iranilainen Panthers of the Homeland -organisaatio otti kunnian Natanzin räjähdyksestä.  Mielestäni on kuitenkin selvää, että Israel käyttää kaikkia mahdollisia keinoja estääkseen Irania saamasta ydinasetta.

 

Ohjusteknologian siirtojen esto

Ohjusteknologian siirtojen esto Iranista/Syyriasta Libanoniin on ollut keskeinen syy Israelin ilma-iskuihin Syyriassa ja Libanonissa. Esimerkiksi droonihyökkäys 25.8.2019 Hizbollahin tukikohtaan Beirutissa tuhosi avaruus- ja ohjusohjelmissa käytetyn sekoittimen [vertical planetary mixer] jonka tarkoituksena on tehdä kehitteillä oleviin täsmäohjuksiin välttämätöntä huippulaatuista polttoainetta. Vielä sekoitintakin tärkeämpää lienee siihen liittyvän tietokoneistetun ohjausyksikön tuhoaminen. Operaation oletetaan hidastavan Hizbollahin täsmäohjusohjelmaa jopa vuodella. (Hizbollahin ohjusohjelmaan vuoden viive )

Viimeinen vaihtoehto

Vielä käyttämätön mutta useaan kertaan harkittu keino on ollut ilmaisku keskeisiin tuotantolaitoksiin. Israel on sopinut hyökkäysten lentoreitit sekä Saudi Arabian että Azerbaitsanin kautta Iraniin kohteisiin. Ilmaiskua ei kuitenkaan ole tehty koska kaikista syvimmällä olevat kohteet mm Natanzissa ovat yli 60 metriä peruskallion sisällä ja tehokkaimmatkin ”bunkkerintuhooja” -ohjukset eivät tähän saakka ulotu. Uusimmat Iranin ydinohjelman laitokset ovat liki 100 metrin syvyydessä jolloin niiden tuhoaminen vaatisi jopa megatonnin luokkaa olevalla ydinkärjellä varustetun ”bunkkerintuhooja” -ohjuksen, mutta tällöin tuhon on laskettu olevan liian laaja radioaktiivisten laskeumien ulottuessa jopa Intiaan saakka. Joka tapauksessa suunnitelmat ja laskelmat on tämänkin vaihtoehdon varalta tehty ja päivitetty; S-300 järjestelmän saapumista. Israelin ilmavoimat (IAF) uskoo voivansa osin kiertää esimerkiksi Iranin S-300 torjuntajärjestelmän aiheuttaman uhan.

Luonnollisesti on olemassa myös nolla-vaihtoehto jolloin mitään sopimusta Iranin kanssa ei synny ja ohjelmaa hidastetaan nykyiseen tapaan erilaisin menetelmin. Kehitystä toki tapahtuu puolustuksellisesti vaikkapa jalostamalla Arrow 3 -ohjusta, joka on suunniteltu pidemmän kantaman ballististen ohjusten, kuten Iranin Shihab-3 ohjusten torjuntaan. Samoin sekä kyberpuolustus että -hyökkäys on jatkuvan kehitystyön ydinalueita.

 

 

Breakout time -aikaikkuna

Keskeinen tekijä Iranin ydinohjelman tarkastelussa on käsite nimeltä ”breakout time”, joka on aika, joka vaaditaan rikastamaan riittävästi aselaatuista uraania vähintään yhden ydinaseen valmistamiseksi. Keskeinen tekijä Iranin ydinohjelman tarkastelussa on käsite nimeltä ”breakout time”, joka on aika, joka vaaditaan rikastamaan riittävästi aselaatuista uraania (Weapons-Grade UraniumWGU) vähintään yhden ydinaseen valmistamiseksi. WGU: n tuottamiseksi uraani on rikastettava (esim. sentrifugeilla) yli 90 prosenttiin sen halkeamiskykyisestä U-235-isotoopista. Kansainvälinen atomienergiajärjestö (International Atomic Energy Agency-IAEA) määrittelee yhdelle aseelle tarvittavan WGU: n määrän noin 27 kg uraania. Luonnollisessa uraanissa on vain 0,7 prosenttia U-235-isotoopista, ja sen rikastamiseksi yhdeksi WGU-yksiköksi vaaditaan noin 5000 erillistä työyksikköä (Separative Work Unit-SWU). Iranissa on tällä hetkellä noin 9000 toimivaa ensimmäisen sukupolven IR-1-sentrifugia asennettuina Natanzin ja Fordowin laitoksiin, ja vielä 9000 joita ei ole toiminnassa. Iranilla on myös huomattavia varastoja 3,5 prosenttia rikastettua uraaniheksafluoridia (UF6), jota voidaan käyttää vaihtoehtoisena syötteenä, kutistamalla puhkeamisaika kolmeen kuukauteen.

 

Käyttämällä viimeisimmän IR-1-mallin 1 SWU / vuosi -tehoa 9000 käyttävää sentrifugia ja tuomalla verkkoon muut lähes 9000 IR-1-laitettaan, Iranin ydinohjelman aikaikkuna olisi noin kolme kuukautta luonnollisella uraaniraaka-aineella ja 4-6 viikkoa 3,5 prosentin UF6-raaka-aineella. Iran on myös kehittänyt edistyneemmän IR-2m-sentrifugin, jonka luokitus on 5 SWU / vuosi ja jos Natanzille asennettuja 1000 IR-2ms: ää yksikköä käytettäisiin yhdessä kaikkien 18 000 IR-1: n kanssa, vastaava aikaikkuna lyhenisi kolmanneksella.

Kansainvälinen atomienergiajärjestö arvioi marraskuussa 2020, että Iran omaa nyt 12 kertaa enemmän rikastettua uraania kuin olisi ollut sallittua vuoden 2015 JCPOA -sopimuksen mukaan. Israelilaisarvioiden mukaan Iran nykyisellä kehittämisvauhdillaan kykenisi tuottamaan ensi kesään mennessä riittävästi asekelpoista uraania kahteen ydinpommiin – ydinlatauksella varustettuun taistelukärkeen.

 

 

Päätelmiä

Israelilaislähteiden mukaan on selvää, että Mohsen Fakhrizadeh oli Iranin ydisaseohjelman keskeinen tekijä auktoriteetiltaan, osaamiseltaan ja organisaationsa kautta ja häntä on liki mahdotonta korvata. Kuitenkin niin tämä kuin mitkään muutakaan edelläkään mainitut Israelin toimenpiteet eivät täysin voi estää Irania toteuttamasta ydinaseohjelmaansa, ne ainoastaan osoittavat ne toimenpiteet kuitenkin sen ettei mikään kyseiden ohjelman osa ole immuuni Israelin estoyrityksille. Iranissa on laajaa kannatusta kostaa Fakhrizadehin surma mutta Israelin ehkä voimakkaamman vastaiskun pelossa sitä ei ehkä tehdä. Joka tapauksessa Joe Bidenin työ neuvottelujen aloittamiseksi Iranin kanssa vaikeutunee.

Israelin turvallisuuselimet ovat varoittaneet kuin myös valmistautuneet mahdollisuuteen että Iran mahdollisesti suunnittelee kostoiskuja israelilaismatkailijoita vastaan jotka vierailevat mm Arabiemiraateissa . Oletettavaa kuitenkin on, että jälleen kerran Iranin osalta on kyse ainoastaan sisäiseen käyttöön tarkoitetusta kovasta retoriikasta tai iskujen olevan niin vaatimattomia ettei laajemmasta vastaiskusta sen enempää Israelin kuin Yhdysvaltainkaan taholta ole vaaraa.

Vaikka Iranin vastaisku Fakhrizadehin surman takia jäisikin vain muodolliseksi eskaloimatta mitään sotaan verrattavaa Iranin ja Israelin välillä on nähdäkseni perusteltua olettaa Israelin tekevän kaikkensa ettei Iranille ydinasetta kehitetä;  tähänastisilla toimilla on kuitenkin vain pystytty hidastamaan Iranin ydinaseen konkretisoitumista.  Tässä mielessä osapuolilla on nyt noin puolen vuoden vuoden aikaikkuna saavuttaa diplomaattinen ratkaisu Iranin ydinaseohjelman pysäyttämiseksi tai jopa purkamiseksi koska aseellinen ratkaisu voisi monessakin mielessä olla hyvin tuhoisa.

Lähteenä mm: The Washington Institute ,

Aiemmin aiheesta mm:

Iran Nuke Deal And Israel

Iran Nuke Deal Enables The Détente

End Game Approaches on Nuclear Iran

Iran’s nuclear program at the crossroads


Kirjoitus ensinnä ilmestyi  Ariel-Israelista suomeksi  -verkkojulkaisussa.

One comment on “Iranin ydinohjelman aikaikkuna <6 kk

  1. Ari Rusila
    05/12/2020

    Reblogged this on Ariel Rusilan Konfliktit.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Tietoja

This entry was posted on 05/12/2020 by in Ajankohtaista, Puolustus and tagged .

Follow me on Twitter

Kirjoita sähköpostiosoitteesi seurataksesi tätä sivustoa ja saadaksesi sähköposti-ilmoituksen sen tapahtumista.

Liity 384 muun seuraajan joukkoon

SEO-Tools von Seitwert | Analyse- & Monitoring Tool

Arkisto

About Author

OmakuvaidfroundAriel Rusila is a blogger and former development project management expert from Finland with a special interest in the Balkan region. His other interests include geopolitics, conflicts and The Great Middle East.

Ariel webpage [ ISSN 2342-8449 ] gives in Finnish language background information about Israeli politics, defence and society excluding religious themes.

Author's main blog is Conflicts By Ari Rusila [aka ex-BalkanBlog] - ISSN 2342-6675 - covers issues of conflicts and regionally the Balkans (esp. Serbia), the Black Sea region and MENA (the greater Middle East and North Africa and esp. Israel) regions as well EurAsia.

Member of

* Anna Lindh Foundation NW
* G.N.S. Press Association & European News Agency
* International Press Card
* EzineArticles Expert Author
* Authors.com
* Peace & Collaborative Development NW
* Take-A-Pen
* Suomi-Israel ry/Jyväskylä
International Solidarity Work (member of board)
* Left Alliance/FIN
* European Left/Agriculture WG

ISSN 2342-8449 / © / CC

Donations via PayPal

Flag Counter

%d bloggaajaa tykkää tästä: