Israelissa aikalisä

Keskustelut Israelin oikeuslaitoksen uudistamisesta alkoivat 28. maaliskuuta 2023 hallituskoalition edustajien sekä Yesh Atid ja National Unity Party -oppositiopuolueiden kesken ja presidentti Isaac Herzogin välityksellä; myöhemmin myös Labour -puolue liittyi neuvotteluihin. Kompromissin haku alkoi pääministeri Netanjahun ilmoitettua aikalisästä koskien oikeuslaitoksen uudistamista.

Yli 13 viikkoa kestäneet massiiviset mielenosoitukset ovat johtaneet maan sisällissodan partaalle. Viimeisiin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin osallistui arviolta 600 000 ihmistä eri puolilla maata. Myös hallitusmielinen mielenosoitus oli yksi kaikkien aikojen suurimmista oikeiston mielenosoituksista, arviolta lähes 200 000 ihmistä.

President Isaac Herzog hosts delegations from Likud, Yesh Atid and National Unity for judicial negotiations at his residence in Jerusalem, March 28, 2023. (Kobi Gideon/GPO)

Presidentti Herzog, joka on vaatinut vuoropuhelua, ilmaisi tyytyväisyytensä pääministerin lausuntoon sanoen: ”Lainsäädännön pysäyttäminen on oikein. Nyt on aika aloittaa vakava, vakava ja vastuullinen vuoropuhelu, joka rauhoittaa nopeasti mielialoja ja laskee liekkejä. Mielenosoitukset ja protestit miltä tahansa puolelta – kyllä. Väkivalta – ei missään olosuhteissa. Jos toinen osapuoli voittaa, maa häviää.”

Puolustusministerille potkut(?) ja Ben Gvirille kansalliskaarti

Puolustusministeri Yoav Gallantin rooli on tällä hetkellä epäselvä. Pääministeri Netanjahu erotti Gallantin sunnuntai-iltana; virallista irtisanomiskirjettä ei kuitenkaan vielä ole annettu. Puolustusministeri jatkaa tehtävässään, kunnes hänet virallisesti vapautetaan. Gallant erotettiin hänen ehdotettuaan oikeusjärjestelmän uudistusten keskeyttämistä, eli samaa politiikkaa, jonka pääministeri hyväksyi 24 tuntia myöhemmin.

Saadakseen koko hallituskoalitionsa lykkäyspäätöksensä taakse pääministeri Netanjahu suostui ministeri Itamar Ben Gvirin vaatimukseen perustaa tämän toimivaltaan kuuluva kansalliskaarti. ”Kansalliskaarti puolustaa maanviljelijöitämme maatalouden terrorilta, laitteiden polttamiselta, varkauksilta ja suojelukselta… ja saapuu jokaiseen paikkaan, jonka on aikaisempina vuosina katsottu olevan Israelin valtion lainkäyttövallan ulkopuolella”, Ben Gvir sanoi. Eroava Bennett-Lapidin hallitus ehdotti kansalliskaartia, mutta sen oli määrä kuulua poliisin vallan alle. Poliisi vastustaa rinnakkaisten joukkojen muodostamista erilliseen komentoketjuun.

Herzogin kompromissiesitys

Neuvottelut saattavat pitkälti pohjautua Israelin presidentti Isaac Herzogin kompromissiesitykseen (“people’s proposal”). Kompromissiesityksen mukaan peruslain antaa tai muuttaa ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa käsittelyssä vähintään 61 Knessetin jäsenen enemmistö, jota seurasi neljäs käsittely. Kuitenkin joissakin asioissa vaadittaisiin 70-80 Knessetin jäsenen enemmistö kaikissa neljässä käsittelyssä. Edelleen Korkeimmalla oikeudella on yksinomainen toimivalta päättää lain pätemättömyydestä, mutta ei valtuuksia valvoa kaikkia peruslakeja, jotka ovat täyttäneet kaikki niiden säätämisen edellyttämät menettelyehdot säännösten mukaisesti. Esityksen mukaan Korkein oikeus voi todeta lain pätemättömäksi laajennetussa istunnossa jossa vähintään 11 tuomaria ja vähintään ⅔ istunnon osanottajista asiaa kannattaa. Jos tuomareiden enemmistö alle em määrien katsoo ehdotetun lain olevan ristiriidassa peruslakien kanssa voi se antaa ko ristiriidasta lausunnon.

Väkivaltaistuvat mielenosoitukset

Israelin oikeisto on myös tullut kaduille vastamielenosoituksiin erityisesti Jerusalemissa, missä suurin osa hallituksen kannattajista on uudisasukkaita ja uskonnollisia sionisteja. Jotkut heistä ovat jo olleet väkivaltaisia: Kanava 13:n toimittaja Yossi Eli sanoi, että Beitar Jerusalemin jalkapalloseuran rasistiset ”ultra”-fanit La Familia -ryhmän jäsenet hyökkäsivät hänen kimppuunsa Jerusalemin mielenosoituksissa murtaen hänen kylkiluitaan. Reportteri Tamer Alkilani ja kameramies Avi Kashman, molemmat Israelin yleisradioyhtiön Kanin arabiankieliseltä kanavalta, joutuivat myös väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Tel Avivissa ryhmä oikeistolaisia hyökkäsi pippurisumuttein hallitusta vastaan mieltään osoittavia vastaan.

Mielenosoitukset ovat yhdistäneet keskustavasemmiston, arvoliberaalit ja sekulaarit voimat oikealta vasemmalle ennennäkemättömällä tavalla Israelin itsenäistymisen jälkeen. High-Tech mogulit, taloustieteilijät, entiset armeijan kenraalit, IAF-lentäjät ja eliittikommandojen komentajat, Nobel-palkinnon saajat, lääkärit, taiteilijat ja miljoonat tavalliset israelilaiset astuivat taistelemaan ehdotettuja muutoksia vastaan.

Israelis dressed as characters from The Handmaid’s Tale television show protest the Israeli government’s planned judicial overhaul, in Tel Aviv, February 25, 2023. (photo credit: TOMER NEUBERG/FLASH90)

Punaisiin Handmaid’s Tale -rooliasuihin pukeutuneet naiset on yksi näyttävä osa oikeuslaitoksen uudistamista vastustavista ryhmistä. Margaret Atwoodin novelliin perustuva The Handmaid’s Tale on dystooppinen tarina maailmasta jossa naiset ovat tuotantoeläimen asemassa. Bonot Alternativa (Building an Alternative) -liike protestoi myös naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja ahdistelua, syrjintää ja avioerolakeja vastaan.

Netanjahulle kritiikkiä Bidenilta

“I hope he [Netanyahu] walks away from it [judicial reform].” When asked if he would invite Netanyahu to the White House, Biden quickly replied, “No, not in the near term.” (US President Joe Biden)

Oikeuslaitoksen uudistusehdotus aiheutti pahimman kriisin Amerikan ja Israelin suhteissa vuosikymmeniin, kun Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kehotti pääministeri Benjamin Netanyahua keskeyttämään suunnitelman ja sanoi, ettei hän isännöi häntä Valkoisessa talossa tällä hetkellä. Netanjahu syytti Bidenia Israelin sisäisiin asioihin puuttumisesta ja Ben-Gvir vastasi Bidenille: “Israel ei ole enää toinen tähti Yhdysvaltain lipussa.”

Lopuksi

Israelin oikeusjärjestelmä toimivuutta kuvaa mm se, ettei oikeus ole epäröinyt tuomita entistä presidenttiä kuin pääministeriäkään vankeuteen rikoksista. Oikeusjärjestelmän nykyisen muutosprosessin taustalla jopa päämotiivina voi pitää nykyisen pääministerin pelkoa mahdollisesta tuomiosta häntä vastaan nostetuista syytteistä.

Kuitenkin poliitikot tästä huolimatta ovat nähneet laajalti joitakin uudistustarpeita koskien korkeinta oikeutta joka on kumonnut 32 Knessetin lakia viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Nähdäkseni tämän tason uudistuksissa tulisi pyrkiä laajaan yhteisymmärrykseen, mikä nyt ehkä lopulta onkin toteutumassa.

Lähteet: BICOM , From a crisis to a constitutional opportunity: The president’s proposed constitutional framework for settling the relations between the branches of government in Israel by broad consensus. , Jerusalem Post