Gaza optiot

The Institute for National Security Studies (INSS) tutkimuslaitos keräsi asiantuntijaryhmän pohtimaan Israelin Gazaa koskevaa politiikkaohjelmaa.  Kartoitettuaan useita vaihtoehtoisia ratkaisumalleja ryhmä päätyi analysoimaan viittä parhaaksi, varsinkin Israelin turvallisuusdoktriinin kannalta, katsomaansa vaihtoehtoa.  Analyysissä kunkin vaihtoehdon myönteiset ja kielteiset vaikutukset painotettiin ja tämän tuloksena ne asetettiin paremmuusjärjestykseen. 

 

Gazan kaistale on ollut jatkuvassa kriisissä sitten vuonna 2005 tapahtuneen Israelin yksipuolisen vetäytymisen jälkeen ja varsinkin kun Hamas voimalla otti alueen hallintaansa. Vakavampia aseellisia konflikteja Hamasin ja Israelin välillä on tapahtunut kolme kertaa [2009, 2012 ja 2014] ja näiden välillä ja jälkeen Hamas on enemmän tai vähemmän terrorisoinut varsinkin Israelin puolella asuvaa raja-alueiden väestöä mm rakettihyökkäyksin. 

Hyökkäykset ja vastaiskut sekä jatkuva jännitys ovat johtaneet Gazan taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen alennustilaan sekä yhdyskuntarakenteen rappioon ja ajoittain humanitaariseen kriisiin.  Israel on joutunut rajoittamaan mm ohjusten ja rakettien valmistamiseen soveltuvien materiaalien vientiä Gazaan jolloin myös siviilien tarvitsemissa tuotteissa ja raaka-aineissa määrät ovat kysyntää pienempiä.  Egypti puolestaan on joutunut turvallisuussyistä tuhoamaan Gazan vastaisella rajallaan yli tuhat salakuljetustunnelia koska Siinain Daeshiin tai al-Qaedaan liittyvät terroristiryhmät käyttivät niitä hyväkseen pitäen Gazaa tukialueenaan.  Gazalaisten ahdinkoa on lisännyt se että kotien ja yhdyskuntarakenteen jälleenrakennukseen ohjattuja kansainvälisiä avustuksia ei ole voitu käyttää kohteeseensa Hamasin ottaessa niistä merkittävän osa mm hyökkäystunneleiden rakentamiseen Israelin raja-alueiden väestön terrorisoimiseksi.

Strategiset vaihtoehdot

INSS:n analysointiprosessin tuloksena julkaistiin [26/04/2020] Gazaa koskevasta politiikkaohjelma -hankkeesta ja sen suosituksista memoranda Israel’s Policy Toward the Gaza Strip: Strategic Alternatives . Viisi lähemmin analysoitua startegista vaihtoehtoa olivat seuraavat:

 

1. Konflitin hallinta 

2. Israelin ja Hamasin pidennetty tulitauko 

3. Gazan täydellinen irrottaminen Israelista ja Länsirannasta

4. Sotilasoperaatio Hamasin sotilaallisen siiven syrjäyttämiseksi vallastaan 

5. Palestiinalaisten sisäisen sovinnon edistäminen 

 

Vaihtoehtojen punninta

Ensivaiheessa tehtiin siis ym tulokseen johtanut vaihtoehtojen valinta.  Näistä neljä on Israelin kontrollissa ja viides sellainen jota Israel voi edistää. 

Toisessa vaiheessa luotiin kriteeristö vaihtoehtojen vertailuun pohjautuen Israelin turvallisuusintresseihin/-doktriiniin.

Kolmannessa vaiheessa kriteerit jaoteltiin painoarvoltaan kolmeen luokkaan riippuen niiden merkityksestä Israelin turvallisuusintresseille. 

Neljäs vaihe käsitti kunkin vaihtoehdon analyysin niiden myönteisten ja kielteisten vaikutusten hahmottamiseksi. 

Viidennessä vaiheessa vaihtoehdot pisteytettiin kunkin kriteerin osalta erikseen.

Kuudennessa vaiheessa pisteytykset punnittiin ja vaihtoehdot asetettiin paremmuusjärjestykseen.

 

Vaihtoehtojen vahvuudet ja heikkoudet

1. Konfliktinhallinta  on oikeastaan 0-vaihtoehto ja nykytila johon voidaan päätyä muiden strategioiden epäonnistuessa.  Vaihtoehdon vahvuuksina ovat mm se, että Gazan tilanteen hoito tapahtuu ilman lisäresursseja, Hamas säilyy hallintoa ylläpitävänä organisaationa hilliten väkivaltaisempia ryhmiä ryhtymättä itsekään konfliktin eskaloimiseenin eli tilanne säilyy hallinnassa. Heikkouksina ovat mm epävakaan tilanteen jatkuminen rajaseudulla, ei estä Hamasin aseellista varustautumista eikä vähennä terrorististisia rakenteita ja strategiaa voi pitää lyhytännitteisenä. 

2. Pidennetty Israelin ja Hamasin tulitauko pohjautuen sopimukseen merkitsisi Hamasin tunnustamista Gazasta vastaavana auktoriteettina.  Tällä vaihtoehdolla on lukuisia vahvuuksia kuten win-win tilanne molemmille Hamasin kehittäessä gazalaisten hyvinvointia ja Israelin rajaseudun asukkaiden nauttiessa rauhallisemmista oloista.  Vaihtoehto korostaa myös Egyptin roolia välittäjänä ja vahvistaa Hamasin vastuuta siviileille sotilaallisen siiven roolin pienentyessä.  Heikkouksina on se, ettei sopimuksella välttämättä ole mitään sitovaa lainvoimaa eikä se välttämättä estä Hamasin sotilaallista varustautumista.  Kuitenkin Hamas sopimuksen myötä vahvistaa oikeutustaan hallintoelimenä kuin myös kansainvälistä asemaansa ja rooliaan Palestiinalaisalueiden hallinnossa samalla vähentäen Palestiinalaishallinnon (Fatahin) merkitystä. 

 

3. Gazan kaistaleen täydellinen erottaminen Israelista ja Länsirannasta merkitsee Gazaan johtavien ylityspaikkojen sulkemista mutta samalla mahdollistaen sieltä kulun merelle ja Siinaille. Tämän vaihtoehdon vahvuuksina on Israelin vetäytyminen kaikesta vastuusta Gazan suhteen, se vahvistaa Israelien ja Gazan eroa toisistaan ja korostaisi Hamasin roolia siviiliyhteiskunnan rakentajana.  Heikkouksia mallissa on kuitenkin enemmän koska vaihtoehto vahingoittaa palestiinalaisten sisäistä eheytymistä, estäisi Palestiinalaishallinnon ulottumisen Gazaan, edelleen Israelin kontrolli Gazaa kohtaan häviäisi eikä Hamasin asevarustelua voitaisi hillitä.

4. Sotilasoperaatio Hamasin sotilassiiven syrjäyttämiseksi  loisi edellytyksiä Palestiinalaishallinnon vallan palauttamiseksi Gazaan luoden samalla Israelille mahdollisuuksia muokata aluetta rauhanomaisemmaksi tuhoamalla Hamasin sotilassiiven rakenteet ja heikentämällä sen miehistövahvuutta kaikilla tasoilla. Vaihtoehdon toteutus toisaalta merkitsisi suuria inhimillisiä ja taloudellisia uhrauksia molemmin puolin, lopputulema saattaisi olla kaoottinen, Israel saattaisi joutua hoitamaan aluetta sotilashallintona ja Hamasin sotilassiiven romahdus voisi nostaa esiin radikaalimpia jihadistiryhmiä. Gazan sotilasoperaation jälkeinen kehitys olisi ennakoimaton.  

5. Edellytysten luonti palestiinalaisten sisäiselle eheytymiselle  ei vaihtoehtona ole Israelin käsissä, se voisi kuitenkin antaa tukeaan vaiheittaiseen etenemiseen kohden Palestiinalaishallinnon sopimusjärjestelyä.  Toisaalta tämä vaihtoehto voisi johtaa myös Hamasin vaikutusvallan nousuun sen mahdollisesti syrjäyttäessä Fatahin PLOn rakenteiden ja instituutioiden johdossa.  Järjestelyn vahvuutena olisi Iranin vaikutusvallan väheneminen Gazassa, vaihtoehto saisi tukea väestöltä, se mahdollistaisi merkittävän kansainvälisen avun ohjautumisen Palestiinalaishallinnon kautta Gazan elinolosuhteiden parantamiseen. 

 

Vaihtoehtojen vuorovaikutus

INSS:n analyysin mukaan mikään ylläolevista vaihtoehdoista ei välttämättä ole pitkävaikutteinen. Eri vaihtoehdoilla voi olla eri lopputulemia lyhyellä ja keskipitkällä aikajänteellä ja vuorovaikutteinen sirkulaarinen dynamiikka saattaa johtaa jopa takaisin 0-vaihtoehtoon eli konfliktin hallintaan. Tämä dynamiikka on mahdollista vain tilanteessa jossa Palestiinalaishallinto (PA) palaa hallitsemaan Gazaa luoden yhtenäisen poliittisen johdon Palestiinalaisalueille.  Tämä vaihtoehto palvelisi Israelin alueellisia intressejä ja palauttaisi rauhaa Gazan rajaseudun asukkaille.

INSS:n suositteleman vaihtoehdon toteuttamiseksi ja negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi Israelin tulisi auttaa Palestiinalaishallintoa ja vahvistaa sitä myös Länsirannalla.  Tärkeimpiä välineitä tähän on antaa PA:lle johtava rooli hoitaa kansainvälisenä avustuksena saatavaa Gazan jälleenrakennusbudjettia. 

INSS siis toteaa preferoivansa PA:n johtoroolia Gazassa mutta elleivät olosuhteet tälle ole otolliset niin toiseksi paras vaihtoehto huonojen vaihtoehtojen joukossa on Hamasin johtoaseman säilyttäminen.  Tämä vaihtoehto voimistanee myös Israelin ja Egyptin välistä koordinaatiota. 

 

Oma näkökulmani: Siinai Option on paras Israelille, Egyptille ja gazalaisille

”The core principle of the Sinai option is: Land AND money for peace.” (Ari Rusila)

INSS kylläkin tuo esiin Egyptin roolin mm Israelin ja Hamasin suhteiden välittäjä mutta jättää tyystin huomiotta ns. Siinai option ratkaisumallina, joka kuitenkin mielestäni on kaikkia em vaihtoehtoja parempi niin Israelille, Egyptille kuin gazalaisillekin.  Kyseessä ei ole mikään uusi innovaatio tämän konfliktin ratkaisemiseksi, suunnitelma esitettiin ensimmäistä kertaa jo vuonna 1956 ja viimeksi elo-syyskuussa 2014  [  Middle East Monitor (MEMO)  ] Egyptin Presidentti Abdel-Fattah el-Sisin tarjottua Palestiinalaishallinnolle  620 neliömailia Siinailta liitettäväksi Gazaan Palestiinalaisvaltiota varten jotta nämä luopuisivat vuoden 1967 rajojen takaisinvaatimisesta.  PA:n Presidentti Abbas kieltäytyi ehdotuksesta.

Ajatuksena oli mahdollistaa kyseiselle alueelle palestiinalaispakolaisten paluu, Egyptin tavoitteena puolestaan oli Siinailla toimivien terroristiryhmien (mm Siinain ISIS) parempi kontrolli. Tavoittena tällä ”Suur Gaza” suunnitelmalla oli luoda demilitarisoitu Palestiinan valtio Siinaille. 

Middle East Eye (MEE)  raportin mukaan  Siinai optio oli Israelissa keskeisimpiä teemoja vuoden 2004 Herzliya konferenssissa – vuosittaisessa tapahtumassa missä Israelin poliittinen , akateeminen ja turvallisuus eliitti kokoontuu vaihtamaan erilaisia kehittämisideoita.  Tällöin ideaa kehitettiin mm sellaiseksi, että palestiinalaiset saisivat Siinaille muodostettavan alueen vastikkeeksi osasta Israeliin liitettävää Länsirantaa ja Egypti puolestaan saisi maaväylän Negevin kautta suoran yhteyden saamiseksi Jordaniaan. (Tästä ja muistakin ideoista dokumenttiarkistosta:  Herzliya Papers )

Arabilehti  Asharq Al-Awsatin  mukaan ennen President Mohamed Morsi teki vastaavan ehdotuksen vuonna 2012.  Muslimiveljeskunnan vieraillessa tällöin Washingtonissa Valkoisen Talon virkailijat esittivät toteutuksen aikajänteeksi 4-5 vuotta ja tukevansa täysin Palestiinan valtiota Siinaille merisatamineen ja lentojkenttineen.  

Mielestäni Siinai optio on sekä saavutettavissa oleva että kestävä ratkaisu Gazan tilanteeseen ja laajemminkin varsinkin kun alkuvuonna julkistettu Valkoisen Talon rauhansuunnitelma (”Deal of the Century” aka Trump peace plan) omaa merkittävä talouspaketin suunnitelman toteuttamiseen. (enemmän artikkelissa  Palestine: Peace & Prosperity Plan )

Jos gazalaiset voivat  – kansainvälisellä tuella – kehittää yhdyskuntarakennettaan, alentaa työttömyyttä elinkeinojaan edistämällä ja saamalla työlupia Israeliin ja Egyptiin ja elää rauhanomaisissa oloissa, niin tällöin heillä on vähemmän syitä kannattaa radikaaleja jihadistiliikkeitä ja väkivaltaa.   

Nähdäkseni Siinai option on siis paras vaihtoehto niin Israelille, Egyptille kuin gazalaisillekin mutta ratkaisematta jää vielä kysymys Länsirannasta.  Jos Hamasin järjestelyn myötä voi päästä irti sotilaallisesta siivestään ja PIJ:stä parantunevat sen yhteistyömahdollisuudet myös Fatahiin nähden. Palestiinalaishallinto tuskin ainakaan lyhyellä aikavälillä osallistuu em. järjestelyyn mutta muutamassa vuodessa sen edut todennäköisesti tulisivat nähtäviksi myös Länsirannan palestiinalaisille;  Siinai optio voisi antaa positiivisen vision tulevaisuudesta jonka pohjalta kitkeriäkin kompromisseja menneisyyden virheistä voisi korjata. (Siinai option taustoitusta kirjoituksessani  Sinai Option again ) 

---

Kirjoitus ensinnä ilmestynyt suomeksi Ariel –verkkojulkaisussa ja on tiivistelmä englanninkielisessä Conflicts by Ari Rusila –blogissa julkaisemastani artikkelistani