Hajahuomioita Israelista, pakolaisista ja YK:n puolueellisuudesta

Israelilla on 0,1 % Lähi-idän maa-alasta ja se on ainoa juutalainen valtio, ei vain tällä alueella, vaan koko maailmassa, ja sitä ympäröi 22 arabivaltiota. Yhdistyneet Kansakunnat tarjosi tämän pienen tontin juutalaisille holokaustin jälkeen ja alue on ollut siitä lähtien jatkuneiden konfliktien ”ruutitynnyri”.

Juutalaisvaino on saanut aikaan pakolaisaaltoja ja diasporayhteisöjen muodostumista. Jo vuonna 605 eaa. Uus-Babylonian valtakunnassa asuneita juutalaisia vainottiin ja karkotettiin. Antisemitismiä harjoittivat myös monien eri imperiumien hallitukset (Rooman valtakunta) ja monien eri uskontojen kannattajat (kristinusko), ja se oli myös laajalle levinnyt monilla eri alueilla maailmassa (Lähi-itä ja islamilainen maailma).

Wikipedian mukaan antisemitismi koostuu yksittäisten juutalaisten vihan tai syrjinnän ilmauksista ja siihen voi myös liittyä väkivaltaa. Äärimmäisemmässä päässä se koostuu pogromeista tai kansanmurhista, jotka voivat olla valtion tukemia tai ilman sitä. Huomattavia esimerkkejä antisemitistisesta vainosta ovat Reininmaan joukkomurhat vuonna 1096; karkotusedikti vuonna 1290; juutalaisten vaino Euroopassa mustan surman aikana vuosina 1348-1351; Espanjan juutalaisten verilöyly vuonna 1391, Espanjan inkvisition tukahduttaminen ja juutalaisten karkottaminen Espanjasta vuonna 1492; Ukrainan kasakkojen joukkomurhat vuosina 1648–1657; useita juutalaisten vastaisia pogromeja Venäjän valtakunnassa vuosina 1821-1906; Dreyfusin tapaus vuosina 1894-1906; akselivaltojen holokausti toisen maailmansodan aikana. Historiallisesti suurin osa maailman väkivaltaisista antisemitistisista tapahtumista on tapahtunut kristillisessä Euroopassa. 1900-luvun alusta lähtien antisemitististen tapausten määrä on kuitenkin lisääntynyt voimakkaasti arabimaailmassa, mikä johtuu suurelta osin arabien antisemitistien salaliittoteorioiden lisääntymisestä, joita on viljelty jossain määrin eurooppalaisten antisemitististen salaliittoteorioiden suojeluksessa.

Holokaustin kokemuksista järkyttyneenä juutalaiset saivat lopulta turvapaikan alkuperäisellä asuinalueellaan Palestiinassa kansainvälisen yhteisön tuella. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Britannian hallinto oli jo osoittanut juutalaisille kotimaan heidän hallitsemalleen brittimandaatin alueella. Tarkoituksena oli silloin, kuten myös myöhemmin toisen maailmansodan jälkeen YK:n päätösten mukaan, että alueen juutalaiset ja palestiinalaiset eläisivät sopusoinnussa keskenään niille osoitetuilla alueilla. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, ja nytkin Israel on sodassa Hamasia vastaan.

Israelin konfliktien historia vuodesta 1948:

Kun ”pakolaiskysymyksestä” keskustellaan Lähi-idän yhteydessä, viitataan liki poikkeuksetta palestiinalaispakolaisiin, eikä arabimaista siirtymään joutuneisiin juutalaisiin. Kuitenkin kukoistavia, vauraita juutalaisia yhteisöjä oli Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa ( MENA-alueella) tuhat vuotta ennen islamin nousua. Nämä yhteisöt, jotka ulottuivat Iranista idässä Marokkoon lännessä, nauttivat vilkkaasta elämästä ja vaikuttivat paikallisiin talouksiin. Ennen Israelin valtion perustamista (1948) Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa asui lähes miljoona juutalaista, mutta 1900-luvun loppuun mennessä kaikki nämä yhteisöt olivat kohdanneet ”evakuoitumisen ja hajoamisen” ja suurelta osin kadonneet.

Israelin itsenäisyyssodan aikana paikalliset arabiyhteisöt kohtasivat ”evakuoitumisen ja hajoamisen”, mutta – toisin kuin juutalaiset arabimaailmassa – ne jotka eivät paenneet vaan jäivät, tuli Israelin kansalaisia yhtäläisin kansalaisoikeuksin samaan aikaan, kun noin 700 000–750 000 pakeni . Näin Israelin arabiväestö on siis kasvanut 300 000:sta vuonna 1948 kahteen miljoonaan vuonna 2024.

Jordania liitti Länsirannan 24. huhtikuuta 1950 vuoden 1949 aseleposopimusten jälkeen. Vuonna 1951 al-Husaynin perheeseen kuuluva palestiinalainen murhasi kuningas Abdullah I:n. Liittämisen jälkeen kaikista Länsirannan palestiinalaisista tuli Jordanian kansalaisia. Jordanian parlamentissa oli 30 paikkaa sekä länsi- että itärannalle, mikä tekee suunnilleen yhtä suuren väestömäärän. Länsirannan palestiinalaiset eivät kohdanneet syrjintää, ja heille annettiin samat oikeudet kuin Itärannan jordanialaisille.

Kuuden päivän sodan jälkeen Jordan menetti Länsirannan hallinnan Israelille. Länsirannan palestiinalaiset eivät kuitenkaan menettäneet kansalaisuuttaan eivätkä paikkaa Jordanian parlamentissa. Noin 300 000 palestiinalaista pakeni Jordaniaan. Vuonna 1970 puhkesi konflikti kuningas Husseinin johtamien Jordanian asevoimien ja Yasser Arafatin johtaman Palestiinan vapautusjärjestön välillä. Tämä konflikti tunnettiin nimellä Musta Syyskuu. Palestiinalaiset olivat lähteneet maailmanlaajuiseen terrorismiin – mm lentokonekaappauksiin – ja huhuttiin joidenkin palestiinalaisryhmien halunneen kaataa tai murhata Jordanian kuninkaan. Sodan jälkeen Jordania karkotti PLO:n Libanoniin, mutta piti pakolaiset ja integroi palestiinalaisia Jordaniaan. Israelin itsenäisyyssodan jälkeen Jordania oli ainoa arabimaa, joka toivotti Palestiinan arabit tervetulleiksi ja myönsi heille kansalaisuuden, ja tähän päivään asti Jordania on ainoa arabimaa, jossa palestiinalaisista voi tulla kansalaisia. (Lähde: Wikipedia)

MENA-alueen israelilaispakolaiset eivät halunneet palata takaisin. Heistä kuullaan vain vähän, koska he eivät pysyneet pakolaisina pitkään. Vuosien 1948-1972 välillä 820 000 juutalaisesta pakolaisesta 586 000 uudelleensijoitettiin Israeliin ilman mitään korvaustarjousta arabihallituksilta, jotka takavarikoivat heidän omaisuutensa. Maailman arabimaiden juutalaisten järjestö (WOJAC) arvioi vuonna 2006, että arabimaissa hylätyn juutalaisen omaisuuden arvo olisi yli 100 miljardia dollaria. Myöhemmin vuonna 2007 arviotaan muutettiin 300 miljardiin dollariin. He arvioivat myös arabimaihin jääneen juutalaisten omistaman kiinteistöomaisuuden olleen kooltaan 100 000 neliökilometriä (neljä kertaa Israelin valtion koko).

Israel on myös evakuoinut Gazan väkisin juutalaisista. Vuonna 2005 21 israelilaista siirtokuntaa Gazan alueella purettiin yksipuolisesti ja israelilaiset uudisasukkaat ja armeija evakuoitiin Gazan kaistalta. Israelin turvallisuusjoukot häätivät useiden päivien aikana uudisasukkaat, jotka kieltäytyivät ottamasta vastaan hallituksen korvauspaketteja ja vapaaehtoisesti jättämästä kotiaan ennen 15. elokuuta 2005 asetettua määräaikaa. Häätö – ja myös neljän pohjoisen Länsirannan siirtokunnan purkaminen – saatiin päätökseen kymmenen päivää myöhemmin. Kahdeksantuhatta juutalaista Gazan kaistan 21 siirtokunnasta asutettiin Israeliin.

Palestiinan valtio on hyväksytty Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen tarkkailijavaltioksi marraskuussa 2012. 2. kesäkuuta 2023 mennessä 139 Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) 193 jäsenvaltiosta on tunnustanut Palestiinan valtion ja yhtä suuri määrä ylläpitää diplomaattisia suhteista palestiinalaisiin. Israelin tunnustaa 165.

Yhdistyneet Kansakunnat on edelleen paikka, jossa juutalaisviha kukoistaa, ja valitettavasti monet demokraattisetkin maat ovat osallistuneet antisemitististen YK:n elinten ja Israelin vastaisten päätöslauselmien tukemiseen.

Ainoastaan Israelin naapurit tai muslimimaat eivät ole puolueellisia Israelia kohtaan, tässä on esimerkki maapallon toiselta puolelta: Uuden-Seelannin tilastot Israelin vastaisten päätöslauselmien tukemisesta osoittavat, että väitteet tasapainosta, tasapuolisuudesta ja ”rehellisestä välittäjästä” ovat vääriä.

Juutalaisten vainoaminen on jatkunut yli kaksituhatta vuotta. Antisemitismin julmin ilmenemismuoto oli holokausti. Nykyinen antisemitismi on suunnattu Israeliin, juutalaisten kotimaahan, joka on luotu holokaustin pohjalta – jonka väestöstä kuitenkin yli viidesosa on ei-juutalaisia – ja juutalaisiin ympäri maailmaa erilaisin keinoin julmasta terrorismista eri kansainvälisten järjestöjen tuomitseviin lausuntoihin, yksilöiden yllyttäminen boikottiin ja Palestiinan propagandaan (BDS-liike) ja muihin mielenosoituksiin. Suositun israelilaisen sanonnan mukaan lopputulos on kuitenkin Am Yisrael Chai (’Israelin kansa elää’).