Israelin politiikka, puolustus ja yhteiskunta – faktoja, taustoja ja analyyseja suomeksi. ISSN 2342-8449
’I wish to separate from as many Palestinians as possible, as quickly as possible.’ (Isaac Herzog )
Epäonnistuminen Israel-Palestiina konfliktista sopimisesta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana on pitkälti tuhonnut asianosaisten uskon sen aikaansaantiin lähitulevaisuudessakaan. Tätä taustaa vasten ainoaksi etenemistieksi vaikuttaa jäävän vain uuden lähestymistavan löytäminen rauhanprosessiin. Israelin (keskusta)vasemmistolla uusi aloitteellisuus näyttää löytyneen.
Tammikuussa 2016 INSS -instituutissa Israelin Sionistisen Unionin johtaja ja samalla oppositiojohtaja Isaac Herzog esitteli vaihtoehtoisen näkemyksensä Israelin 49 vuotta jatkuneelle läsnäololle Länsirannalla, Gazassa ja itä-Jerusalemissa.
Pääkohdat tässä Herzog’in suunnitelmassa Israelin median mukaan ovat seuraavat:
Oppositiojohtaja Herzog kertoi myös varoittaneensa sekä PM Benjamin Netanyahu’a että Palestiinalaishallinnon presidentti Mahmoud Abbas’ia kolmannen intifadan kasvaneesta uhasta. Herzog kuitenkin kyseenalaistaa molempien johtajuustaidot sekä kyvyn tehdä kipeitä kompromisseja; Herzog kuvaa turvamuurin vastakkaisilla puolilla olevia johtajia toistensa peilikuviksi, kaksi pelokasta ja panikoivaa johtajaa joiden ainut tavoite on pysyä vallassa. (Lähde: Haaretz )
Poliittisesti idea ’me täällä ja he siellä’ ulottuu jopa Yitzhak Rabinin, joka käytti ilmaisua vaalikampanjassaan vuonna 1992. Myöhemmin pääministeri Ehud Olmert ehdotti vastaavaa yksipuolista erottelua Länsirannalla. Herzog’n suunnitelma löytänee kannatusta Israelin keskusta-vasemmiston ohella keskustasta ja jopa keskusta-oikeistosta. Sionisti Unionin Labor osasta esiintyy Herzog’n ajatuksia vastaan myös kritiikkiä: The Jerusalem Post’n mukaan Labor’n pääsihteeri MK Hilik Bar, piti Herzog’n näkemystä ’kahden valtion’ ratkaisun epärealistisuudesta vaarallisena ja harhaisena, samoin aiempi puheenjohtaja MK Shelly Yacimovich aiemmin kritisoi Herzog’a diplomatian hylkkäämisestä palestiinalaisten kanssa.
Mielestäni uusi lähestymistapa on tarpeen jopa tilanteessa jossa näennäiset neuvottelutkin toisivat vain näennäistä edistystä nykytilaan. Ennen Herzog’n suunnitelmaa esiintoin kahta sen suuntaista uutta vasemmistolaista aloitetta kirjoituksessani Op-Ed: Konstruktiivinen unilateralismi Israel-Palestiina -konfliktin vasemmistolaisena ratkaisuna :
Omer Bar-Lev – Siionistisen Unionin MK – ehdottaa suunnitelmassaan ’Se on omissa käsissämme’, että Israel yksipuolisesti määrittelee omat rajansa varmistaakseen turvallisuutensa, kontrolloisi koko Jerusalemia ja luovuttaisi 60 % Länsirannasta palestiinalaisille sekä evakuoisi 35 000 juutalaissiirtokuntalaista Länsirannalta uusien rajojensa sisään. Kiteytettynä Bar.Levin dilemma:
Jos Israel haluaa olla demokraattinen valtio, silloin sen tulee joko myöntää täydet kansalaisoikeudet palestiinalaisille, mikä puolestaan tuhoaa siionismin toteuttamalla ’yhden valtion’ mallin, tai erottua palestiinalaisista toteuttaen ’kahden valtion’ mallin jolloin siionismi pelastuu.
BWF:n – israelilainen vasemmistolainen ajatuspaja – mukaan maan tulisi valmistautua kahden valtion todellisuuteen mm ilmoittamalla, ettei Israelilla ole vaateita Länsirannan suurimman osan suvereniteettiin. Samoin Israelin tulisi valmistella siirtokuntalaisten uudisasutusta turva-aidan sisään. BTW myös esittää, että kansainvälinen yhteisö omaksuisi käytänteen, että kaikki osapuolet voisivat toteuttaa yksipuolisia toimenpiteitä jotka tukisivat ’Kahden valtion’ ratkaisun rakentamista (=’Konstruktiivinen unilateralismi’).
Yksipuoliset toimet – kuten esimerkiksi mahdollinen Hamasin ja Israelin keskinäinen sopimus Palestiinalaishallintoa kuulematta – voi rakentaa tietä kohden ns. ’Kylmää rauhaa’ ja edelleen jopa 2- tai 3-valtion lopputulemaan (Tästä laajemmin artikkelissa Op-Ed: Hamas ja Israel ’Cold Peace’ sopimukseen ks. myös Asutustoiminnan rajamäärittelyllä rauhanneuvottelut alkuun? ).
Mielestäni Israelin vasemmiston uudet aloitteet pääsisältönään yksipuolisesti vetäytyä turvamuurin suojaan – ja toteuttaa näin ’Kylmä rauha’ kunnes osapuolet tuntevat tarvetta pysyvän neuvotteluratkaisun aikaansaamiseen – on paras tiekartta eteenpäin ja jopa mahdollista toteuttaa. Jos yksipuoliset ratkaisut on mahdollista toteuttaa rakentavassa hengessä (konstruktiivinen unilateralismi) niin juhlapuheissa tavoiteltu ’kahden valtion’ mallikaan ei ole mahdottomuus ja sellaisenaankin yksipuoliset toimet näkökulmastani ovat parannus nykytilan jatkumiseen.
Aiheesta laajemmin pääblogini artikkelissa Herzog’s Plan: Security Barrier Around the Major Settlement Blocs of West Bank
Reblogged this on Ari Rusilan Konfliktit.
TykkääTykkää
Päivitysilmoitus: Labour hyväksyi Herzog’n suunnitelman | Ariel
Päivitysilmoitus: Ariel turvamuurin sisään | Ariel
Päivitysilmoitus: Israelin 5 strategiavaihtoehtoa Länsirannalla Abbasin jälkeen | Ariel
Päivitysilmoitus: Israelin hallitus uudistui– Liebermanin paluu toteutui | Ariel
Päivitysilmoitus: Op-Ed: Lähi-idän rauhanprosessin umpikuja | Ariel
Päivitysilmoitus: Konstruktiivinen unilateralismi Lähi-idän konfliktin etenemistienä | Ariel
Päivitysilmoitus: MMM Israel 2016: Ariel -vuosikerta | Ariel
Päivitysilmoitus: MMM Israel 2016: Ariel -vuosikerta | Ari Rusilan Konfliktit